Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Timo Herranen aloittaa nykyisen tehtävänsä ohella Puolustusvoimien avaruuskomentajana. Nimitys varmistaa etenemisen kohti yhteistä tavoitetta ja antaa Suomelle yhden yhteisen äänen, joka toimii yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Avaruudellisten kykyjen kehittäminen tarkoittaa myös henkilöstön rekrytointia ja osaamisen kartuttamista.

Kenraalimajuri Herrasen uuden avaruuskomentajuuden myötä Suomeen luodaan rakenteet, joiden avulla työtä kyetään tekemään Puolustusvoimissa tiiviisti yhdessä yhdistäen eri osa-alueet ja keskittäen tärkeimmät osakokonaisuudet yhden johdon ohjauksen alle. Toimilla varmistetaan, että Suomessa edetään yhteiseen tavoitteeseen ja pystytään puhumaan yhdellä äänellä sekä kansainvälisille että kotimaisille yhteistyökumppaneille.

"Yhteistyöpiireissä on pystyttävä esiintymään yhtenäisenä, yhteistyöhön kykenevänä ja siihen myös kykyjä tuovana osapuolena.  Tämän vuoksi meidänkin on tarkasti harkittava avaruuteen sijoitettavat panostuksemme. Mikäli valtiolla ei ole panoksia avaruudessa, ei sillä ole pääsyä niihin keskustelupöytiin, joissa avaruudesta puhutaan vakavasti ja tavoitteellisesti. ”you are in or you are out!", totesi kenraalimajuri Herranen.

"Välittömästi avaruustoimintojen kehittäminen tarkoittaa asteittaista henkilöstön rekrytointia ja osaamisen kartuttamista esimerkiksi harjoitusten yhteydessä tapahtuvalla toimintoketjujen harjoittelulla ja yhteistyöllä aiemmin mainittujen yhteistyötahojen kanssa.  Aloitamme rekrytoinnin crawl-walk-run -periaatteella täydentäen olemassa olevaa kyvykkyyttä. Näen kuitenkin, että kehittäminen edellyttää ensi vuosikymmenelle mentäessä laajempaa keskittämistä ja lisäresursseja", jatkoi kenraalimajuri Herranen.

Kokonaisvaltainen kehittäminen sovitetaan Puolustusvoimien muuhun kehittämiseen ja sitä valmistellaan osana normaaleja suunnitteluprosesseja. Puolustusvoimissa on tehty avaruuteen liittyvää työtä jo vuosia etenkin valvonnan ja tiedustelun, kommunikaation sekä avaruustilannekuvan osalta.

"Alasta kiinnostuneiden ja aktiivisesti eteenpäin pyrkivien ja ennakkoluulottomien henkilöiden kannattaa seurata rekrytointiamme. Yhdistettynä edellisiin esimerkiksi vahva paikkatieto-osaaminen luo hyvä pohjan hakeutua meillä myöhemmin avautuviin tehtäviin", sanoin kenraalimajuri Herranen. 

Suomen kokoiselle maalle avaruus on yhteistyöareena, sillä kaikkia tarvittavia kykyjä ei voida toteuttaa yksin. Jo vuonna 2019 Suomi ja Yhdysvallat allekirjoittivat sopimuksen avaruustilannekuvan jakamisesta (lue uutisemme aiheesta: Suomen ja Yhdysvaltain ilmavoimat sopivat avaruustilannekuvayhteistyöstä). Yhdysvallat on globaalisti keskeinen toimija avaruustilannetietoisuudessa (Space Situational Awareness, SSA) ja sillä on vastaavanlaisia sopimuksia useiden eurooppalaisten maiden kanssa.

Viimeksi Yhdysvaltain Euroopan ja Afrikan avaruusvoimien komentaja prikaatikenraali Jacob Middleton vieraili Ilmavoimien komentajan kenraalimajuri Timo Herrasen vieraana helmikuussa 2025 (lue uutisemme aiheesta: USA:n Euroopan ja Afrikan avaruusvoimien komentaja vieraili Suomessa - aiheena ilmavoimat ja avaruus). Tuolloisen vierailun yhteydessä Suomi ja Yhdysvallta sopivat yhteistyön tiivistämisestä eräiden osa-alueiden osalta ja työ on käynnissä. 

Myös pohjoismaissa on käynnissä avaruusohjelmia. Norjan ohjelma on ollut ehkä laajimmin esillä ja heillä on kykyjä muun muassa satelliittikommunikaation alalla. Ruotsi rakentaa ja on osin jo rakentunut kyvyn tehdä avaruuslaukaisuja. Pohjoismaissa avaruuden organisoinnissa on eroja, mutta Ruotsilla, Tanskalla ja nyt myös Suomella ilmavoimat koordinoi puolustusvoimien avaruustoimintaa.

"Yhteistyö pohjoismaiden kesken antaa mahdollisuuksia sovittaa avaruudellista tekemistä yhteen, jolloin – samoin kuin ilmaoperoinnin saralla – saavutamme yhdessä kriittistä massaa avaruusmarkkinoilla", kertoi kenraalimajuri Herranen.

"Yhteistyötä tiivistetään Yhdysvaltojen avaruusjoukkojen kanssa, pohjoismaisen yhteistyön ja Naton piirissä sekä kansallisesti. Tämä edellyttää tiivistä verkottumista ja myös syvää kahdenvälistä tietoturvaluokiteltua yhteistyötä. Yhteistyökanavien avaamiseen ja ylläpitoon liittyen tärkeitä ovat alan kansainväliset keskeiset foorumit, kuten esimerkiksi juuri keväällä Coloradossa järjestetty avaruuskomentajien tapaaminen" jatkoi Herranen.

"Nato organisaationa suuntaa myös enenevissä määrin huomiota avaruuteen. Natossa käynnissä on useita avaruuteen liittyviä aloitteita, olkoonkin että Nato avaruudellinen kyky perustuu kansallisiin kykyihin, joita täydennetään Naton yhteisen rahoituksen puitteissa", avasi kenraalimajuri Herranen Naton tilannetta.

Myös Suomessa on erittäin korkeatasoista kaupallista avaruusosaamista muun muassa Iceyellä, joka tuottaa SAR-satelliitteja (Synthetic Aperture Radar). ICEYE on globaali toimija, jonka osaaminen tunnustettiin esimerkiksi kevään globaalissa avaruuskomentajien seminaarissa Yhdysvaltojen avaruusvoimien johdon toimesta.

Puolustusministeriö solmi 27. kesäkuuta 2025 aiesopimuksen satelliittikapasiteetin hankinnasta Iceyeltä. Aiesopimuksen toimeenpano on valmistelussa Puolustusvoimissa (Lue uutisemme aiheesta: Suomi hankkii satelliitteja puolustuksen käyttöön - Iceyen satelliittidataa käytetty jo Atlantic Tridentissa).

Suomeen perustetaan myös Avaruustilannekeskus, jonka osalta tarvittavat lait tulivat voimaan vuoden 2024 lopulla. Kansallisen avaruustilannekeskuksen operatiiviset toiminnot rakennettaan olemassa olevien organisaatioiden yhteyteen. Siviilijohtokeskus perustetaan Ilmatieteen laitoksen yhteyteen ja sotilasjohtokeskus Puolustusvoimien yhteyteen.

"Avaruus ei ole vain sotilaiden toimintakenttä, vaan lähes kaikki nyky-yhteiskunnan palvelut ovat riippuvaisia avaruudesta tavalla tai toisella. Avaruustoimintoihin perustuu nykyään esimerkiksi kommunikointi, paikannus, ajan seuraaminen, sään ennustaminen ja vaikkapa laajojen metsäpalojen valvonta. Tämän vuoksi siviili- ja sotilastoimijoiden yhteistyö on tärkeää avaruuden toimintojen kehittämisessä. Molemmilla osapuolilla on omat selkeät roolinsa. Kyvykkyyksiä on molemmilla puolilla, olkoonkin että kykyjen käyttötarkoitukset poikkeavat", kommentoi kenraalimajuri Herranen.

"Useita kyvykkyyksiä voidaan kuitenkin käyttää molempiin tarkoituksiin, jolloin puhutaan niin sanotuista kaksikäyttökyvykkyyksistä. Meillä Suomessa yhteistyötä tehdään kansallisen avaruusstrategian puitteissa muun muassa Ilmatieteenlaitoksen ja Maanmittauslaitoksen kanssa. Strategian kehittämisessä ministeriötason toimijoilla on myös merkittävä rooli. Ylätason sovittamista tehdään kansallisessa avaruusneuvottelukunnassa", päätti kenraalimajuri Herranen.

Avaruustilannekeskuksen perustamistoimet aloitettiin vuoden 2024 joulukuussa. Täyden toimintavalmiuden uusi avaruustilannekeskus saavuttaa vuonna 2028. (Lue uutisemme aiheesta: Avaruustilannekeskuksen perustaminen etenee - tarvittavat lait voimaan 1.12.2024).

Avaruustilannekeskuksella tulee olemaan kyky tuottaa kansallista avaruustilannekuvaa (Space Situational Awareness, SSA) 24/7-periaatteella niin normaalioloissa kuin myös vakavissa häiriötilanteissa tai valmiuslain tarkoittamissa poikkeusoloissa. 

Avaruustilannekuva toteutaan yhteistyössä Suomen kansainvälisten kumppanimaiden kanssa ja tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten avaruusvalvonnasta vastaavien organisaatioiden kanssa. Tällaisia kumppaneita olisivat EU SST (European Union Space Surveillance and Tracking) ja Yhdysvaltain avaruusvalvontaorganisaatio US SPACECOM.

Lue myös: