Kelluu Kangasalla - ilmakuvaukset toteutetaan Ruutanan alueella toukokuun 2025 aikana

Kelluu_2025Kangasalan kaupunki on tilannut Kelluu Oy:ltä ilmakuvauksia Ruutanan alueelle. Kuvaukset kattavat noin 91 hehtaaria ja ne toteutetaan kauko-ohjattavalla ilmalaivalla, joka kerää paikkatietoa kameroilla ja sensoreilla. Aineistoa hyödynnetään laajasti mm. päivittämällä kantakarttaa ja 3D-kaupunkimallia digitoimalla kohteita ilmakuvista.

Ilmakuvaus suoritetaan kevään aikana, kun puiden lehdet eivät ole vielä täysikokoisia. Arvioilta siis toukokuun aikana. Lennettävä alue on kooltaan noin 91 hehtaaria.  Kuvaukset tehdään kauko-ohjattavalla miehittämättömällä ilmalaivalla.

"Kauko-ohjattavaan ilmalaivaan päädyttiin alueen suuruuden takia ja siksi, että kaupungin omalla droonilla ei pysty tekemään multispektrikuvauksia", kertoi Kangasalan kaupungin maanmittausinsinööri Simo Veijalainen.

Kelluun ilmalaiva kerää paikkatietoa alukseen kiinnitetyillä kameroilla ja sensoreilla. Multispektrikuvauksilla tehdään kasvillisuus- ja kosteusindeksiaineistoja. Kuvaukset ovat täysin tietoturvalliset, eikä lopputuloksesta voi tunnistaa yksittäisiä ihmisiä.

Kelluun ilmalaiva, on joustava puolijäykkä noin 11-metrinen komposiittirakenteinen vetytäytteinen ilma-alus, jonka massa on noin 20-30 kg. Voimanlähteenä on peräpropulsion yksi kääntyvä potkuriyksikkö. Ilmalaivan rungossa on muutama vakaaja, mutta ei liikkuvia ohjainpintoja. Kelluun mukaan ilma-alus on erittäin ketterä ja suorituskykyinen lähes nollanopeudesta lähtien.

Ilmalaivalla lennetään maksimissaan noin 50 km/h, mutta taloudellinen matkalentonopeus on hieman tätä pienempi. Kuvausten aikana optiminopeus noin 20-30 km/h. Toiminta-aikaa ilma-aluksella on jopa 18 tuntia. Optimioloissa teoreettinen maksimi päivää kohti on muutama sata kilometriä. Se tarkoittaisi lentoa noin 25 km/h nopeudella kymmenen tunnin aikana siirtolentoineen.

Kuvauksia toteutetaan sääolosuhteiden salliessa. Valoa tarvitaan riittävästi ja pilvipoutainen sää tuo haasteita juuri valon riittävyyden osalta. Myös tuuli tuo omat vaikutuksessa. Kelluun ilmalaivalle 4-5 m/s tuuli on pinnalla vielä ihan perustapaus ja korkeammalla 9 m/s tuuliolosuhteet ovat vielä lennettävissä. Yksi vaativimmista haasteita tuo kuitenkin lämpösäteily, sillä termiikit voivat aiheuttaa jopa 5-6 m/s pystyvirtauksia.

Kelluu operoi ilmalaivoja BVLOS-sääntöjen (Beyond Visual Line of Sight) mukaisesti eli lennot voidaan toteuttaa ilman suoraa näköyhteyttä ilma-alukseen. Kelluun ilmalaivoista ei aiheudu meluhaittaa jonka lisäksi ne ovat päästöttömiä.

Kelluun ratkaisu hyödyntää uusimpia algoritmeja ja mahdollistaa laajojen alueiden mallintamisen korkealla resoluutiolla tarkasti ja tietoturvallisesti. Kelluu myy asiakkailleen ilmalaivajärjestelmien sijaan palvelua ja tietoa. Kelluu on toteuttanut vastaavan mallinnuksen Joensuun keskustasta.

"Ilmalaivamme ovat päästöttömiä, turvallisia ja lähes äänettömiä. Ne tarjoavat kustannustehokkaan tavan kerätä erittäin tarkkaa dataa laajoilta alueilta. Tänä kesänä niitä nähdään laajasti niin Suomessa kuin esimerkiksi Ruotsissa. Keräämäämme dataa hyödynnetään kaupunkien, metsien ja teollisuusalueiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Tuloksena syntyy älykkäämpiä, ketterämpiä ja kilpailukykyisempiä ympäristöjä, jotka vastaavat tulevaisuuden haasteisiin", kertoi Kelluu Oy:n asiakkuuspäällikkö Teijo Meriläinen.

Tuotettavat aineistot ovat ortoilmakuva, pistepilvi, mesh-pintamalli, kasvillisuusindeksi ja kosteusindeksi.

"Aineistoja hyödynnetään laajasti ja innovatiivisesti syksyn aikana. Hyvät paikkatietoaineistot mahdollistavat älykkäät tavat analysoida ympäristöämme ja suunnitella tulevaa toimintaa", jatkoi Veijalainen.

Kantakarttaa tullaan päivittämään digitoimalla kohteita ilmakuvista. Digitointi tarkoittaa karttakohteiden lisäämistä ilmakuvia hyödyntäen, ilman paikan päällä tehtävää maastomittausta. 3D-kaupunkimalliin tuotetaan parempia teksturoituja 3D rakennuksia ja tarkempi maanpinnan muoto. Teksturointi tarkoittaa sitä, että 3D rakennuksien seinäpinnat näkyvät mallissa valokuvamaisena. Kasvillisuusindeksillä ja ortoilmakuvilla pyritään havaitsemaan mm. kirjanpainajatoukan tekemiä tuhoja. Kosteusindeksillä analysoidaan pintavesien kulkua ja lammikoitumista.

Lue myös: